Kansan käsi on karttuisa (karttu = puumaila, jolla ennen piestiin liat pyykistä).

Julkisuuden kiro on tuttu käsite jokaiselle julkimolle. Jostakusta kerrotaan liian vähän, toisesta kerrotaan aina vääriä asioita, kolmannesta kerrotaan oikeita asioita mutta aivan kertakaikkisen liian vähän niin, että  työtarjoukset tyssää, puoliso lähtee ja ura(kka) kusee, ja se on julkisuuden syytä.

Tänään koettiin toisenlainenkin tapahtuma, yllättävä, mutta ei mitenkään uusi.

Kansa ilmoitti suorin sanoin, että Matin ex-heilan avoimet tunnustukset saisivat jo riittää. Kahdeksan tuhatta nimeä on jo jossain adressissa. Laittakaa linkki tulemaan, niin minäkin allekirjoitan. Onhan oma kokemukseni Matista sen verran heikompi kuin tällä toisella, että  mielihyvin poistaisin hänet markkinoilta. Ja sitä paitsi lupaan, että jos olisin tämän maan ainoa Matin heila, joka purkaa tuntojaan avoimesti, niin minähän en jauha muistojani päivästä toiseen iltapäivälehtien kansissa. Heti kun minut on keksitty johonkin elokuvaan, lähden Hollywoodiin, tulen kansainvälisesti kuuluisaksi, ja sitten lööpit kirjoittavat minusta vain, kun olen laihtunut vielä vähän lisää jollain tehodieetillä,  poikennut jossain gaalassa, tai vaihtanut aviomiestä ja saanut suuret rahat - mutta ei hätää, kukaan heistä ei sitten enää ole Matti.

Niinpä onkin, että suomalainen kansa on meidän Matillemme ehdottomasti paras kansa, ja siksi pääministerinä sinnittelemisen arvoinen, hiukan mukaellakseni edesmenneen kenraalin viisaita sanoja.

Sillä tämä kansa on ennenkin lähtenyt liikkeelle puolustamaan arvojaan, kun ne ovat olleet  koetuksella. Joskus on lähdetty, kun toiset eivät usko mitä niille sanotaan, tai on lähdetty mukaan, kun toiset niin nätisti pyytävät. Näin Suomen kansan värikkäässä menneisyydessä on käyty läpi Nuijasota, Läskikapina, Mäntsälän kapina, vain muutamia mainitakseni.

Jokohan tällä kansalla on niskavillat siinä jamassa, että on lähellä Mediakapina. Se olisi epäilemättä kansannousu, jossa kansa ilmoittaisi lehdenkustantajille, että julkimoita typerimmästä päästä ei sitten tarvitse enää haastatella. Olen näkevinäni viitteitä tästä maanpuolustushengestä.

Pari haastateltua ilmoitti esimerkiksi tänään lehdessä, että he eivät aio ostaa kirjaa, joka on kirjoitettu Matin kustannuksella. Kaikki haastatellut paheksuivat kirjan tiedonhankinnan menetelmiä.  Kustantaja oli vielä aika polleana, mutta täytyyhän hänen liikemiehenä pystyäkin pitämään pää kylmänä bisneksen turbulensseissa.

Onneksi kirjaahan ei ole vielä kirjoitettu, joten vaikka Matti jo hylkäsi, ja kansakin sen yllättäen tekisi, niin kustantajalle ei tule suurta vahinkoa. Sitä paitsi olenhan minä aina käytettävissä.

Ai niin, jos joku aloittaa sen Mediakapinan, niin saman tien voisi pistää siihen julistukseen, että lakatkaa uutisoimasta niitä  "tappoi itsensä, toisensa ja naapurit ja kaahasi poliisia pakoon" -otsikoita ennen kello 11:ä aamupäivisin.  Niistä tulee aina niin kovin kurja mieli, kun yrittää mennä aamulla töihin. Olen koettanut välttää pahaa maailmaa ja tuijotella lööppien kohdalla ojanpenkkaa, mutta siellä on niin paljon roskia, ettei se paljon auta.